Minimalismi on alunperin taidesuuntaus, johon liittyy abstraktia niukasti toteutettua taidetta. Wikipedia tietää kertoa, että se syntyi alkujaan New Yorkissa 1960-luvulla. Elämäntapana minimalismi viittaa sellaiseen elämään, johon kuuluvat ainoastaan itselle merkitykselliset asiat ja tavarat. Ajatuksena on, että luopumalla kaikesta turhasta, voi keskittyä siihen, mikä on itselle kaikkein olennaista ja tärkeää. Minimalisti siis pyrkii maksimoimaan merkityksellisyyden elämällä enemmän ja omistamalla vähemmän. Minimalisti ei koe joutuvansa luopumaan mistään hankkiutuessaan eroon tavaroista. Luopumalla tavaroista päinvastoin saa enemmän – aikaa, rahaa, energiaa, iloa ja mielenrauhaa.
Nykyisessä 24/7 -elämässämme ärsyketulva on jatkuvaa, ylitsevuotavaa ja jopa musertavaa. Elämme jatkuvasti erilaisten ulkoisten paineiden, odotusten, pyyntöjen, vaatimusten, mahdollisuuksien, materian, omien toiveiden ja pelkojen yms. ristivedossa. Lopulta tällainen musertava ärsyketulva voi johtaa depressioon, joka on yhdessä muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa syrjäyttänyt tuki- ja liikintaelinsairaudet suurimpana työkyvyttömyyden syynä. Tälle valitettavalle kehitykselle ei näy loppua. Puhutaan jopa globaalista epidemiasta.
Minimalisti pyrkii yksinkertaistamaan elämäänsä hankkiutumalla eroon kaikesta ympäröivästä liiallisuudesta kuten esimerkiksi liikakulutuksesta, liioista tavaroista, liiallisesta sotkusta, liiallisista tekemättömistä asioista, liiasta työmäärästä, liiallisista veloista, liiallisesta reaktiivisuudesta, kaaoksesta ja metelistä. Minimalismi on tapa välttää kaikkea epäolennaista keskittymällä siihen, mikä on todella merkityksellistä ja mikä tuottaa itselle aidosti iloa ja nautintoa. Minimalisti pyrkii priorisoimaan omaa elämäänsä kohti tasapainoa.
Minimalismille ei ole yhtä oikeaa tulkintaa, vaan jokainen minimalisti toteuttaa minimalismiaan yksilöllisesti omista lähtökohdistaan. Yhdelle se voi merkitä säästämistä ja nuukailua, jotta voisi jäädä aiemmin pois työelämästä ja alkaa toteuttaa omia unelmiaan. Toiselle se on reppu, johon on pakattu koko maallinen omaisuus ja joka kulkee kompaktisti maailmalla mukana omistajansa kanssa. Kolmannelle se voi olla koti, joka on riisuttu kaikesta turhasta ja jonne on hankittu vain tarkoin harkittuja design-esineitä. Neljäs haluaa omilla ekologisilla valinnoillaan toimia mahdollisimman ympäristötietoisesti. Sitten on varmasti näiden ääripäitä, eri ulottuvuuksia ja kaikkea siltä väliltä.
Minimalistina olen vasta ottanut hiljattain ensiaskeleet ja määrittelisin itseni tällä hetkellä jonnekin ekoilun ja estetiikan välimaastoon, vaikken lähtökohtaisesti välitäkään kategorisoinneista.
Muutin hiljattain pieneen alle 40 neliön kotiin. Tämä pikku kaksio on ihan täydellinen yhdelle, ajoittain kahdelle ja koiralle. On tuntunut hienolta ja haikealtakin rakentaa kotia vain itselle täysin omista tarpeista lapsen muuttaessa omaan kotiin. Pidän nykyisen kotini korkeista huoneista, selkeydestä ja valkoisista pinnoista. Koen esteettistä nautintoa tyhjistä pinnoista ja kauniista yksityiskohdista. Valo tulvii verhottomista isoista ikkunoista kaikkialle kodissani. Tyhjyydessä kuten hiljaisuudessakin on väljyyttä, jossa keskittyminen ja luovuus toimivat itselleni parhaiten.
Tykkään taiteesta ja musiikista, joten odotan jo kovasti, että museot avaavat jälleen pian ovensa. Taiteella on ihmeellinen, energisoiva vaikutus. Minulla on tauluja, jotka ovat kulkeneet mukanani pitkään ja jotka kertovat tarinoita rakkaista jo edesmenneistä. Aikoinaan palkitsin itseäni materialla ikään kuin ”läksiäislahjana”, kun elämäni muuttui esim. avioerossa tai työpaikanvaihdossa. Tuolloin hankin itselleni jonkun taulun. Nykyisin nautin taiteesta kuitenkin eniten yhdessä muiden kanssa, vaikka nuo harvat tauluni ovatkin rakkaita.
Kevät on ihanaa aikaa, kunhan tuohon valon määrän lisääntymiseen vain tottuu. Pitkän pimeyden jälkeinen valon määrän yht’äkkinen lisäys on minun henkilökohtainen haaste joka vuosi. Keväällä on kivaa taas päästä pihalle, saada haravoida, leikata, istuttaa ja hoitaa pientä kasvimaata. Koen mielihyvän läikähdyksiä kevään ensimmäisistä leskenlehdistä aina kesäkukkien loistoon saakka. Erilaiset ruusut, pensaat ja niityt ihastuttavat myöhäiseen syksyyn. Miten hyvältä maistuu kesän ensimmäinen raparperipiirakka tai omasta kasvimaasta noukittu salaatti paistetun lohen kanssa.
Kotona parvekkeella minulla kasvaa pikkuruinen basilika, ruohosipuli, tilli ja timjami. Näistä yrteistä riittää satoa koko kesän tarpeisiin, jos vain kastelu pelaa. Ensi kertaa kokeilen myös pensastomaatteja kätevässä kasvusäkissä, johon mies teki minulle kauniin selkäystävällisen laatikon. Katsotaan, miten niiden kanssa pärjään.
Nykyisin kiinnitän aiempaa enemmän huomiota arjen kulutusvalintoihin. Muuton myötä luovuin autosta ja vaihdoin kulkemisen junaan ja polkupyörään. Tämän vuoden tavoitteeni on vähentää muovin kulutusta. Zero Waste on itselle vielä melko kaukainen ajatus enkä usko, että voisin koskaan luopua esimerkiksi sähköhammasharjastani. Ainakaan niin kauan, kun nämä hampaat pysyvät suussa ;). Sen verran mukavuudenhaluinen olen. Sen sijaan tavoittelemisen arvoista on mielestäni Teemu Kunnon podcastissaan mainitsema Zero Waste of Time.
Muutin Helsingistä pikkukaupunkiin uudelle kehittyvälle asuinalueelle. Koska liikun paljon ulkona, alkoi lähimetsien siivottomuus surettaa, minkä vuoksi aloin kantaa mukana roskapussia ja -pinsettejä. Kerään päivittäin vähintään yhden roskapussillisen maastosta ja loppua ei näy. Tähän asiaan voin onneksi itse vaikuttaa. Uutena kuntalaisena olen huomannut, että roskia keräämällä olen tutustunut uusiin ihmisiin, kun olen saanut sekä avukseni että seurakseni muitakin. Täällä on mukavia ihmisiä.
Edellä oli pari esimerkkiä niistä positiivisista muutoksista, joita minimalismi on elämääni jo tuonut. Vaikka vielä on kotona paljon karsittavaa, minimalismista oivallettavaa ja opittavaa, olen alkanut elämään enemmän itseni näköistä ja arvojeni mukaista elämää. Onneksi tähän ismiin ei ole määränpäätä. On vain uusia päiviä eteenpäin. Olisi kiva kuulla, mitä minimalismi tarkoittaa sinulle ja millainen minimalisti olet tai ainakin haluaisit olla. Aurinkoista kevättä!
