Tällä kertaa minimalisti järjestää työkalut ja pientarvikkeet. Harvemmin blogeja lukiessa tai podcasteja kuunnellessa olen missään törmännyt työkalujen järjestämiseen tai karsimiseen. En edes tuolla 12 viikon Joshua Beckerin tavaran karsimisen kurssilla (Uncluttered Course).
Luin hiljattain artikkelin, jossa todettiin, että yksinkertaisen elämäntyylin tavoittelu, minimalismi ja ns. 80/20 olisivat ennemmin työkaluja kuin päätepisteitä. Tämän allekirjoitan. Jokainen tavoittelee yksinkertaisempaa ja kenties minimalistisempaa elämäntapaa omista lähtökohdistaan.
Jollekin elämä on tullut pisteeseen, jossa kaikki tuntuu kovin monimutkaiselta tai ylitsevuotavalta. Oma matkani kohti minimalistista elämäntapaa käynnistyi eksistentiaalisesta kriisistä. Jollekin kyseessä on tarve karsia tavaraa tai järjestää paikkoja, koska kokee tämän itselleen tärkeäksi. Itsekin viihdyn kodissa, jossa on siistiä ja väljää. Joku puolestaan voi arvostaa enemmän vapaa-aikaa ja vähentää työn merkitystä elämässä. Motiivit vaihtelevat.
Työkalujen tarina
Ajan saatossa olen karsinut ja järjestänyt työkalujani ja pientarvikkeita varsin maltillisesti. Mielestäni minulla on työkaluja oikein passeli määrä. Tällä määrällä pärjään hyvin. Sinun mielestä näitä on kenties todella vähän tai vastaavasti aivan liikaa. Kuvista puuttuu saha, joten sellainenkin vielä löytyy. Kirvestäkin olen joutunut käyttämään, mutta sen käytön jätän mielihyvin jollekin toiselle. Omaa kirvestä en omista.
Vasara löytyy 
ja vatupassi. Näillä pääsee jo pitkälle.
Suurin osa työkaluistani on kulkenut mukanani pitkään. Osa on perittyjä, osa saatuja ja jonkin verran myös itse hankittuja. Viimeisin hankinta oli kunnon mattoveitsi ja siihen vaihtoterät. Selviän kodin perusaskareista, kuten huonekalujen kokoamisesta tai seinän värin vaihtamisesta. Sen sijaan erilaiset korjaukset ja suuremmat kunnostustyöt jätän ammattilaisille.
Nykyisin saan nauttia siitä, että mies poikkeuksetta hoitaa tarvittavat kodin fiksaustyöt ja että itse voin jättäytyä suunnittelijan ja työnjohtajan rooliin. Arvostan tätä todella paljon. On minulla onneksi aina ollut läheisiä ja ystäviä, jotka kyllä tarpeen tullen ovat olleet valmiina auttamaan niin muutoissa, pesukoneen liitännässä ja jopa kodin isoissa remonteissa. Olen vain aina ajatellut, että on hyvä itse taitaa kodin perusaskareet.
Työkalut kyllä pääosin löydän aina tarvittaessa, mutta nuo pientarvikkeet – ruuvit, proput ja prikat – sen sijaan tahtovat aina olla väärässä paikassa. Usein sitten saattaa turhaan ostaa uutta, vaikka ihan kuranttia tavaraa löytyisi ennestäänkin. Sen sijaan, että jatkossa sullon ruuvit, proput ja muut pientarvikkeet johonkin epämääräiseen laatikkoon, auttaa, kun ne ovat helposti nähtävissä omissa lokeroissaan.
Työkaluarsenaali 
siististi kaapissa.
Ihan kaikki remonttitarvikkeet eivät ole tässä, sillä maalaustarvikkeeni ja remonttihaalarit löytyvät vielä erikseen kellarista. Olen viime syksystä saakka tuijottanut erilaisia värilastuja sekä makuuhuoneen että olohuoneen seinässä. Nyt kevään tullen tajuan jälleen, kuinka paljon pidän valon taittumisesta maalarinvalkoisille seinille, joten maalisuti saa tässä osoitteessa vielä odottaa. Miehen luona sen sijaan riittää kyllä yhtä sun toista tasoitettavaa ja sudittavaa, joten pääsen pian omien kätteni jälkiä ihailemaan tai kauhistelemaan.
Oli mukava järjestää työkalut. Olisi kiva kuulla, mitä ajattelet työkaluista. Tarvitsetko niitä? Mitä ilman et tulisi toimeen?
Lue lisää:
