Onnellisina
Minimalismi

Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka

Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka (*) Sisältää mainoslinkkejä.

Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka. Tämä tuli ensimmäisenä mieleeni, kun Suomi valittiin hiljattain jälleen, jo neljännen kerran, maailman onnellisemmaksi kansaksi. Kansallista onnellisuuttamme ovat ruokkineet mm. hyvä hallinto, tasa-arvo, erinomainen koulutus ja vähäinen korruptoituneisuus. Lisäksi keskinäinen luottamuksemme on korkea. Aloin miettiä, onko onnellisuus eli yksilön subjektiivinen kokemus omasta olotilasta lopulta vain kuvitelmiemme tuottama harhainen myytti. Mikä tekee ihmisen onnelliseksi?

Onnellisuus historioitsijan silmin

Luimme hiljattain miehen kanssa, siis mies luki ja minä latasin kirjan kuunneltavaksi, Yuval Noah Hararin loistavan kirjan (*) Sapiens Ihmisen lyhyt historia. Sen lisäksi, että historiantutkija, professori Harari on mahtava tarinankertoja onnistuen saamaan koko ihmiskunnan historian ja jopa arvion sen tulevaisuudesta lähteineen alle 500 sivuun, on hänellä selkeitä mielipiteitä, jotka mielestäni ovat kirjan ”se juttu”. Hararin historiankirjoitus oli huomattavasti kiinnostavampi kuin kauan sitten lukemani Grimbergin Kansojen historiateokset. Saimme miehen kanssa paljon hyviä keskusteluja aikaiseksi kirjasta, jonka yhtenä teemana oli myös onnellisuuden käsite.

Kirjassa todetaan historian vääjäämättä todistavan, että uudet valmiudet, tavat ja taidot eivät yksilön kannalta välttämättä johda parempaan elämään ja siten suurempaan onneen. Metsästäjä-keräilijäesivanhempamme omistivat vain sen, minkä jaksoivat mukanaan kantaa. Myöhemmin maanviljelys mahdollisti omistamisen, mutta talonpojat joutuivat paiskimaan aiempaa enemmän töitä, heidän ravintonsa yksipuolistui ja he olivat alttiimpia sairauksille. Eurooppalainen imperialismi kasvatti kollektiivista valtaa, syntyi uusia tekniikoita ja maailma avartui. Tosin sen hintana oli, että miljoonat afrikkalaiset, amerikkalaiset alkuperäiskansat ja Australian aboriginaalit kärsivät.

Harari pohtii kirjassa, onko ihmiskunnan viimeisen viidensadan vuoden aikana kokoama varallisuus muuttunut onnellisuudeksi. Hän mainitsee mm. nationalistit, jotka uskovat, että onnellisuudelle on olennaista poliittinen itsemääräämisoikeus, kommunistit, joilla onnellisuus on proletariaatin diktatuurissa sekä kapitalistit, jotka uskovat, että ainoastaan vapaa markkinatalous varmistaa suurimman mahdollisimman onnen useimmille luoden taloudellista kasvua ja aineellista yltäkylläisyyttä. Historian valossa ei mielestäni ainakaan voida todeta, että he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka.

Onko taloudellinen menestys avain onneen?

Tutkitusti raha tekee onnelliseksi, mutta vain tiettyyn rajaan. Harvardin tutkija, psykologi Dan Gilbert esittää, että kaikesta tapahtuneesta huolimatta on ihmisillä kyky sopeutua ja tuottaa onnellisuutta. Lopulta raha tai edes sairastuminen eivät vaikuta onnellisuuteemme. Sairauden on tutkittu vähentävän onnellisuutta hetkellisesti, mutta pidemmän päälle vain siinä tapauksessa, että sairaus pahenee tai kivut kasvavat. Todellisuudessa ihminen sopeutuu ja arvioi onnellisuutensa asteen yhtä korkealle kuin terve ihminen. Jos esimerkiksi samana päivänä joku voittaa 10 miljoonaa lotossa ja joku toinen joutuu onnettomuuteen, joka vammauttaa hänet pysyvästi, arvioivat todennäköisesti molemmat parin vuoden seurantajaksolla onnellisuutensa samalle tasolle kuin se oli aiemmin ennen noita tapahtumia.

Sosiaalisessa kontekstissa meille kuluttajille vakuutetaan jatkuvasti, että tavarat tekevät onnelliseksi. Sosiaalinen media on täynnä toinen toistaan upeampia kuvia mahtavista tavaroista ja puitteista, joiden kanssa ja joissa olevat ihmiset näyttävät onnellisilta. Ja silti kaikesta yltäkylläisyydestä huolimatta saatamme kokea merkityksettömyyttä, kärsiä ahdistuksesta tai masentua. Tutkitusti myöskään tavara ei tee ketään onnelliseksi, vaan onnellisuus kumpuaa yksilön omista ominaisuuksista ja taidoista. Ulkoisten tekijöiden osuus onnellisuudestamme on kokonaisuutena arvioitu olevan vain noin 10 prosenttia, joten ulkoiset tekijät eivät selitä onnellisuutta saati tee itsessään ketään onnelliseksi.

Hararin näkemys on, että tosiasioiden valossa olemme holtittomilla kulutusorgioilla tuhoamassa ihmiskunnan hyvinvoinnin perustan. Kiistattomat saavutuksemme, kuten sairauksia ja nälänhätää ehkäisevä aineellinen hyvinvointi, on hänen mielestään luotu muiden eläinten kustannuksella. Kymmenet miljardit eläimet on kahdensadan viime vuoden aikana alistettu teolliselle riistolle, jonka julmuudella ei ole vertaa maapallon historiassa.

Lukuvinkit (*)

(*) Yuval Noah Harari, Sapiens – Ihmisen lyhyt historia

(*) Oliver James, Affluenza

(*) Greg McKeow, Essentialismi

Profeetat, runoilijat ja filosofit tajusivat jo tuhansia vuosia sitten, että on paljon tärkeämpää tyytyä siihen, mitä itsellä on, kuin saada lisää sitä, mitä haluaa.” – Yuval Noah Harari –

Kannattaako onnellisuuden tavoittelu?

Vaikka onnellisuus sinänsä ei olisikaan mielemme tuottama kuvitelma tai myytti, on sen tavoittelu sellaista. Millainen on ns. onnellinen loppu? Mielessämme saatamme haaveilla siitä, kuinka lottovoitto, uusi asunto, kumppani tai joku muu ulkoinen tekijä tekisi meidät onnelliseksi. Tällainen ajattelu johtaa vertailuun. Vertaamalla itseämme muihin tai odotuksiamme todellisuuteen, usein lopulta vain petymme. Haluamme Ferrarin, mutta rahat riittävät vain Fiatiin. Siten onnellisuus riippuu sekä objektiivisten tekijöiden että subjektiivisten odotustemme korrelaatiosta.

Buddhalaisuudessa tavoitellaan jatkuvaa sisäsyntyistä onnellisuuden tilaa, valaistumista. Buddhalaisuudessa onnellisuus lähtee itsestä ja omasta mielestä. Mielellä onkin voimakas vaikutus onnellisuuden kokemukseen. Genetiikan osuus kyvystä kokea onnellisuutta on noin 50 prosenttia eli puolet.

Lopulta kuitenkin on fakta, että biokemiamme (dopamiini, serotoniini, oksitosiini ja endorfiini) on rakentunut siten, että vain ohikiitävät mielihyvän ja onnen tunteet ovat mahdollisia. Nämä tunteet tulevat ja menevät. Lopulta oma asenne, jolla on merkittävä osuus kykyyn kokea onnellisuutta, ratkaisee. Onnellisuus syntyy eletystä elämästä, johon osana kuuluvat myös kärsimys ja menetykset. Itse asiassa niiden ansiosta osaamme paremmin iloita ja arvostaa onneamme.

Mikä lisää onnellisuutta?

Yhteisöllisyys, uskonto ja yhteys luontoon tutkitusti lisäävät onnellisuutta. Yhteys on sitä, että kokee tulleensa hyväksytyksi ja rakastetuksi, saa elää itselle tärkeiden ihmisten kanssa ja tehdä itselle merkittäviä asioita. Näin ollen esimerkiksi perheellä on suurempi vaikutus onnellisuuteen kuin rahalla tai terveydellä. Hyvä avioliitto korreloi vahvasti subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa jopa taloudellisista tai fyysisistä olosuhteista huolimatta. Individualismia korostavassa kulttuurissa, kuten omamme, saattaa kuitenkin yhä useampi jäädä vaille omaa lähiyhteisöä. Tämän vuoksi esimerkiksi työyhteisö saattaa olla todella merkittävä tekijä yksilön kokonaishyvinvoinnille.

Psykologian professori Martin Seligmanin mukaan kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiin ja luonteenpiirteisiin, kuten ystävällisyyteen, itsenäisyyteen, huumoriin, optimismiin ja anteliaisuuteen. Näitä hyödyntämällä oppii rakentamaan luonnollista puskuria vastoinkäymisten ja negatiivisten tunteiden kokemisen varalle. Samalla, kun onnistumisen mahdollisuudet ja hyväksynnän saamisen kokemukset kasvavat, muuttuu elämä astetta positiivisemmaksi, mikä puolestaan jo itsessään tuottaa onnellisuutta. Seligmanin mukaan sekä optimistit että pessimistit kokevat elämässään kärsimystä, mutta optimistit sietävät sitä paremmin.

Lähtökohtaisesti ei ole olemassa hyvää tai pahaa, vaan ajattelumme tekee siitä sellaista. -William Shakespeare-

Meillä ihmisillä on luontainen tarve saada kokea arvostusta, hyväksyntää ja rakkautta. Näitä on mahdollista kokea ainoastaan yhteydessä muihin. Itse koen eniten onnellisuutta niissä hetkissä, kun saan viettää aikaa yhdessä omien rakkaitteni ja läheisteni kanssa tai kun olen kokenut aidosti voineeni auttaa ja ilahduttaa jotain toista. Minimalismin koen edelleen merkittävästi parantaneen kokonaishyvinvointiani. Usein pienistä asioista syntyy suurin ilo, joka vahvistaa onnellisuutta.

Ystävällinen hymy tai kaunis sana tekevät jokaisesta päivästä paremman.
Siitä, onko uusi päivä uhka vai mahdollisuus päätän lopulta ihan itse.

Lue aiheesta lisää:

32 Ways to Make Someone Happy Today

The Contagion of Happiness

Lisääkö tavaran karsiminen onnellisuutta?

(*) merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä. Linkin avaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa vierailla sivustolla. Mikäli päätyisit tilaamaan linkin kautta, saan tästä pienen komission, jonka avulla ylläpidän blogiani. Suosittelen vain sellaisia tuotteita ja palveluita, joita olen itse käyttänyt ja jotka olen hyväksi havainnut. Mielipiteeni tuotteista ovat täysin omiani.

Kiitos, kun jaoit!

Saatat myös pitää...

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti, niin jutellaan enemmän.